torstai 13. syyskuuta 2018

Treeniaiheinen nopea valinta

Hidas aamu vai ylös, ulos ja lenkille?
   Vihaan aamulenkkejä! Rakastan hitaita aamuja! Usein aikataulusyistä joudun käymään aamuisin salilla, mutta mieluummin teen treenit iltapäivällä / illalla kun kroppa on jo käynnissä. Samalla saa tarvitun breikin päivän kiireistä.

Musa korvissa vai ilman?
   Tykkään kyllä käydä lenkeillä ja hiihtämässä napit korvilla, mutta silloin kun täytyy ajatella liikun ilman musiikkia. Salilla en pidä koskaan korvissa kuulokkeita. 

Yksin vai kaverin kanssa?
   Liikunta on mulle mun omaa aikaa ja mieluiten harrastan sitä yksin. Silloin tällöin on kyllä kiva käydä esim. salilla kaverin kanssa.

Juoksu vai pyöräily?
  Juoksu! Pyöräily on tyl-sää!

Sali vai ryhmäliikunta?
   Tätä piti miettiä. Ehkä kuitenkin ryhmäliikunta, salitreenistä harvoin edes hikoan eikä se tunnu niin tehokkaalta kuin ryhmäliikuntatunnit. Spinningiä on ikävä!

Tiukka ruokavalio vai fiiliksen mukaan?
  Ehdottomasti fiiliksen mukaan. En millään pysty enkä edes halua noudattaa mitään tiukkaa ruokavaliota. En halua olla ehdoton missään ruokaan liittyvässä asiassa (paitsi sisäelinten syömisessä, yök) ja syön niin että minulla itsellä on henkisesti ja fyysisesti hyvä olla. Joskus se tapahtuu toisen kustannuksella ja se on ok.

Meal prepping vai suoraan pannulta?
   En tiedä, voiko tätä kutsua meal preppingiksi, mutta nykyään valmistan ruokaa paljon etukäteen. Teen ruokaa niin, että siitä riittää usealle päivälle ja joskus pakastankin sitä. Usein teen myös aamu- ja iltapalat etukäteen valmiiksi jääkaappiin sekä paistan välipalakananmunat aamulla valmiiksi ja otan matkaan kouluun.

Lisäravinteet vai ilman?
  En koe lisäravinteita tarpeelliseksi itselleni. Vitamiinit ja hiven- ja kivennäisainevalmisteet ovat asia erikseen.

Kahvakuula vai käsipainot?
  Taisin viime salitreeneissä tokaista kaverille, että "vihaan tätä kahvakuulan heiluttelua" :D




Palautusjuoma vai banaani?
   Banaania pitää saada päivittäin.

Vatsat vai punnerrukset?
  Ikäviä molemmat, mutta ehkä ennemmin vatsat, koska niiden tulokset motivoivat enemmän. 

Burbeet vai askelkyykkyhypyt?  
   Mitä vähemmällä liikehdinnällä pääsee sen parempi :D

Venyttely vai foam roller?
   Venyteltyä tulee päivittäin.

Protskupatukka vai protskujuoma?
    Nopeana välipalana tai kahvin kanssa pullan sijasta tulee silloin tällöin napattua patukka.

Aktiivisuusranneke vai ilman?
   En ole koskaan käyttänyt aktiivisuusranneketta. Toisaalta olisi ihan hauska saada parilta päivältä dataa, mutta luulen että pitkässä käytössä se vain ahdistaisi.

Hyvä fiilis vai tulokset?
  Treenaan tavoitteellisesti ja se tekee liikkumisesta motivoivaa ja rutiininomaista. Jos tarvitsen ekstramotivaatiota lenkille lähtemiseen, en usein mieti hyvää fiilistä lenkin jälkeen vaan sitä, että jokainen askel vie mua kohti tavoitettani. Hyvä fiilis seuraa sitä, mutta lähtökohtaisesti tulokset ja niiden jahtaaminen on se, mikä saa mut liikkeelle.

Postausidea Kaksi yhden hinnalla -blogista.

lauantai 8. syyskuuta 2018

Juoksukausi 2018

Eka muutama sananen blogista. Koko kuluneen vuoden oon miettiny mitä tekisin tän kans. Poistanko kokonaan, jätänkö internetin syövereihin hillumaan vai yritänkö aktivoida tätä. Mieleen tupsahtelee kuitenkin viikottain ideoita, joista haluaisin päästä kirjoittamaan mutta jostain syystä en tee niin. Viikko sitten päätin poistaa kaikki tekstit muutamaa uusinta lukuun ottamatta. Ennen on ollut mukava lueskella vanhoja postauksia mutta nyt alkoi tuntua siltä, että monet teksteistä oli liian henkilökohtaisia ja ei enää mun näkösiä. Postaukset olivat ajalta, jolloin olin vielä parisuhteessa ja se elämä tuntuu olevan niin kaukana. Aivan kuin nuo vuodet 2013-2017 olisin elänyt toisessa elämässä. Ehkä mukavampi myös toiselle osapuolelle, että mun blogissa ei ole enää mainintoja hänestä tai kukaan ei voi lukea, millaista elämää me elettiin. 
Nyt pidän välivuotta, ja voisi ajatella että ehkä blogille löytyisi edes tunti tai pari viikosta. Saapa nähdä, ehkä tulen päivittämään silloin, kun kirjoitusinspis iskee eli mahdollisimman epäsäännöllisesti. 

Tää kulunut vuosi on ollut juoksun osalta huikea! Jokaisessa kisassa, jossa kävin pääsin palkintopallille ja ennätykset rikoin maratonilla, puolikkaalla, kympillä ja cooperilla. Ensimmäinen kisa oli 7.4 Toholammilla, jossa juoksin puolimaratonin. Osallistujia oli naisissa kolme ja tulin toiseksi ajalla 1.48.40. Ennätyksestä jäin tuolloin puoli minuuttia ja olin todella yllättynyt että kisa meni noinkin hyvin. 


Toinen kisa oli jo parin viikon päästä Toholammin jälkeen Ullavalla. Toholammin talvimaraton ja Ullavan Norpan lenkki ovat sellaisia kisoja, joissa olen nyt muutaman vuoden aikana käynyt vuosittain testaamassa kevään kuntoa ja vuosi vuodelta olen parantanut aikoja. Norpan lenkki on pituudeltaan 11,6 kilsaa. Sen juokseminen tuntui raskaalta, mutta juoksin sen aikaan 53.38, voittajalle häviten 8 minuuttia. 


Kevään treenien tähtäin oli maraton, jonka juoksin 19.5. Siitä kirjoitinkin oman postauksen

Maratonin jälkeen pidin kaksi viikkoa taukoa juoksusta ja jatkoin sitten vauhtikestävyydeen treenaamista. Vauhtikestävyyttä testasin ekan kerran jo kesäkuun puolessa välissä kympillä. Ylivieskassa juoksinkin uuden kympin ennätykseni, 46.16 ja se on ehkä mulle koko vuoden tärkein juoksusaavutus. Tykkään enemmän lyhyemmistä matkoista ja olenkin paljon parempi lyhyemmillä matkoilla kuin pitkillä. Ensi kesänä metsästämään 45 alkavaa aikaa ;) 


Puolikkaan uuden ennätyksen 1.47.22 juoksin heinäkuun alussa Nivalassa tukahduttavassa kuumuudessa. Tuo olikin ainoa puolikas, jonka juoksin. Heinäkuuhan oli pelkkää hellettä, joten olisi kiva tietää kuinka paljon kuumuus vaikutti tuohon aikaan, olisinko viileämmällä kelillä pystynyt parempaan. Sen näkee sitten ensi vuonna.


Juoksukausi huipentui elokuun viimeisenä viikonloppuna kun juoksin Kokkolassa Venetsialaismaratonilla 10,5 km, voittaen naisten kuntokymppi -sarjan. Maratonista ja puolikkaasta oli kisasarjat, jostain syystä kympillä oli vain kuntosarja. Edellisenä iltana olin juonut lasin viiniä ja yöllä nukkunut neljä tuntia, joten valmistautuminen kisaan ei ollut sujunut optimaalisella tasolla, joten voitto ja hyvä aika 48.42 oli todellinen yllätys. Kymppi tuli täyteen ajassa 46.41 eli 25 sekuntia jäin ennätyksestä, ei huono!

Tällä hetkellä juoksu on tauolla ja keskityn lihaskuntoon. Ostin Fitfarmilta Stronger-valmennuksen, jossa kehitetään voimaa, räjähtävyyttä ja nopeutta. Ohjelma kestää kolme kuukautta ja sen jälkeen olisi tarkoitus lähteä kehittämään peruskuntoa. Näillä suunnitelmilla mennään tämä syksy.

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Tanska 27. - 30.5., osa 3

Tiistai oli meidän viimeinen kokonainen päivä Tanskassa. Se olikin ehkä lämpimin päivä. Aamulla hypättiin bussin ja ajeltiin sillä vähän kauemmaksi Baisikeli-pyörävuokraamoon ja vuokrattiin kuudeksi tunniksi hyvät pyörät. Ensimmäiseksi pyöräiltiin Tivolin vieressä sijaitsevalle raatihuoneelle. Olisin halunnut kiivetä siellä johonkin korkeaan torniin, mutta sinne pääsi kiipeämään vain tiettyihin kellonaikoihin eikä ne sopinut meidän aikatauluihin. Melko paljon tuhlattiin aikaa seikkaillen ja ollen eksyksissä raatihuoneen sisällä.


Seuraavaksi lähdettiin pyöräilemään kohti Carlsbergin panimoa. Siellä ei käsittääkseni enää valmisteta olutta, mutta vanha panimo toimi museona ja kierreltiin sitä ihan intopiukeena. Lipulla sai kierroksen päätteeksi lasilliset olutta ja se kruunasi kyllä kaiken. Kiva paikka ja voin kyllä suositella erittäin lämpimästi jos kalja kiinnostaa. Ja olihan siellä heppojakin. 



Carlsbergiltä pienessä huppelissa lähdettin polkemaan kohti Christianshavnia. Kööpenhaminassa oli yllättävän helppo pyöräillä, autot ja pyörät kulkevat samaan suuntaan ja pyörille oli paljon omia pyöräkaistoja autotien ja kävelykaistan välissä. Pyöräilijöitä on todella paljon ja samassa virrassa on helppo kulkea, kääntyminen tai pysähtyminen kannattaa näyttää käsimerkillä. 

Christianshavnissa pysähdyttiin Christianian vapaakaupungissa ja suosittelen kyllä vierailemaan sielläkin näkemässä omasta normaaliarjesta poikkeavaa elämää. Olin yllättynyt omasta reaktiostani, kuinka paljon mua hämmensi se, että kaduilla myytiin julkisesti kojuissa huumeita. Graffitit ja värikkäät viirit koristivat aluetta ja ilmassa leijui erittäin paksu ja vahva lemu kukan polttamisesta. Porukka oli enemmän ja vähemmän sekasin. Kameraa ei paljon huvittanut ottaa esille, joten kuviakaan ei tullut pari räpsyä enempää otettua, ja ilmeisesti kuvaaminen siellä on jopa kielletty. Mutta eipä tuommoista meininkiä kovin usein näe. 


Oltiin pyöräilty monta tuntia pelkän kaljan voimilla joten Christianshavnissa pysähdyttiin myös Coffee Housessa syömässä jotain pientä. Sitten alkoikin olla jo kiire takaisin Baisikeliin palauttamaan pyöriä. Nopeasti meni kuusi tuntia! Baisikelin edestä otettiin pummilla bussi takaisin keskustaan ja lepäiltiin hotellissa jokunen hetki.

Voimia kerättyämme lähdettiin kiertämään Magasin du Nord -ostoskeskuksen alakerran herkkupuolta, tarkoituksena oli lähteä illaksi piknikille. Sellaista kauppaa ei löytynyt, mistä olisi saanut kaiken mitä haluttiin joten koluttiin ainakin kolme ruokakauppaa läpi ennekuin saatiin haalittua meille kelpaavat piknikmätöt. Piknikin pitopaikaksi valikoitui meille ja muutamalle muulle Kongens Have.


Pari tuntia vierähti puistossa ja päätettiin paluumatkalla vielä pysähtyä paikallisessa kapakassa yksillä. Se ilta jäikin harmittamaan reissusta eniten, lähinnä sen takia että meikäläisellä oli erittäin selvää silmäpeliä ruotsalaisen (!!!!!!!) miehen kanssa mutta sille asteelle se sitten jäikin :( Ehkä joskus tavataan! Puss och kram vaan!


Keskiviikkoaamuna matkattiin pummilla metrolla takaisin lentokentälle ja Suomeen. Kokonaisuudessaan reissu oli hyvin onnistunut ja Köpis vei mun sydämen! Ehkä sen monikulttuurisuuden, hyvän elintason, komeiden tanskalaisten miesten ja pohjoismaisuuden takia. Kaupungissa oli helppo liikkua jalkaisin, pyörällä ja julkinenkin liikenne vaikutti toimivan erittäin hyvin, tosin sitä ei paljoa tarvittu kun kaikki oli kuitenkin kävely- tai pyöräilymatkan päässä. 
Tanska on kallis maa, kalliimpi kuin Suomi, joten kannattaa varautua siihen että rahaa palaa. Me ei paljon rahanmenoa stressattu sen kummemmin mutta shoppailut jätettiin tekemättä. 
Joskus voisin palata uudestaan, en ehkä kuitenkaan ihan heti koska niin paljon ehdittiin nähdä parissa päivässä. Meillä jäi kuitenkin käymättä museoissa ja linnoissa, Legolandia voisi olla ehkä ihan kiva myös eikä Roskilde festareineen näytä sijaitsevan kaukana Kööpenhaminasta. Köpiksestä pääsisi myös erittäin näppärästi Ruotsin puolelle Malmöhön etsimään sitä mustahupparista ruotsalaismiestä...