sunnuntai 10. marraskuuta 2013

21.12 km ja kisukuvia

Heipsan. Niinhän mää sen puoli maratonin ja parikymmentä metriä päälle kävin juokseen. Ja se kovinkin helpotti mieltä. Haluatteko kuulla siitä? Ai ette, no kerron silti :

Ensimmäisen puolikkaan juoksin muistaakseni 2012 kesällä, mutta en löytänyt sitä päivitystä mun blogista ):
Ensinnäkin sanon, että en todellakaan ole mikään pitkän matkan juoksija, mun matkat on alle kilometrin matkoja. Niissä olen hyvä (OLIN HYVÄ. Taino ihan ok).

Noh, ensimmäiset 11 kilsaa meni semmoista kevyttä hölkkää. Aikaa tais kulua joku tunti ja vartti, tai vähän enempi. Pimeä alkoi ikävästi tulla ja oli pelottavaa juosta Rautiosta kotiin, kun sillä piiiitkällä välillä ei ollut valoja, mulla ei ollut lamppua eikä tainnu heijastimiakaan olla... Ja oli tosi tosi pimeää. Mutta se pimeys tais saada mut juokseen nopeampaa, aikaa kului 50min - tunti, eli koko matka taittui aikaan 2h 15min. Se on 5-10 min paremmin ku viime vuonna, ja jos totta puhutaan, niin se oli tavotekin. Kun juoksee tuommosen matkan kerran vuodessa, on tosi vaikeaa säädellä sitä vauhtia, millä nopeudella kannattaa aloittaa, että jaksaa juosta loppuun asti, ja siksi pelaan varman päälle, ja menen semmoista vauhtia että varmasti jaksan.


 Sitten näitä "ongelmia". Loppua kohden alkoi varpaaseen kynnen kohdalle sattua. Niin sattui viimekin vuonna. Ja säikähdin nytkin, että kynsi on irronnut, koska ei ole epätavallista, että maratonin juoksijoilla irtoaa varpaankynsiä. No, se ei onneksi irronnut.
 Sisäreidet on aika karun näköiset, kun ne ilmeisesti hinkkas vastakkain. Ja kipiät on kans ne kulumakohdat. Oikean jalan lonkka tuli illasta kipiäksi. Sille ei voi laittaa painoa, ja siihen välillä tulee semmoinen pistokipu, tai tuntuu niinkuin se muljahtaisi, kipeästi. Jalkojen lihaksissa myös tuntuu rasitusta, mutta ei normaalia pahemmin ( :

Nyt olen tyytyväinen, että tuon sai alta, ja harkitsen, kannattaisiko joulukuussa juosta uudelleen. Talviolosuhteissa se voi olla erilaisempaa. Tulevan viikon otan ihan rauhallisesti, käyn kävelemässä ja teen pari kolme lihaskuntoa, ja sitä seuraavalla viikolla aloitan sitten uuden kunto-ohjelman. Toivottavasti sää on parempi silloin kun nyt se on ollut...

Anteeksi kun nää kuvat on niin heilahtaneita, on tosi vaikia pitää puhelimen kamera vakaana /:
Voi miten mulla olikin niin ikävä tuota kissaa <3 Vaikka sitä aluksi kotiin tullessa ujostutti, niin äkkiä se muisti minut ja Samulin :3
Perjantaina nähtiin vähän kaiffareita ja käytiin Safaritalollakin istumassa.

Isänpäivä on sujunut lepposasti. Syöty hyvin, ja mummulla ja pappalla käyty kaffitteleen. Tässä pitäis valmistautua - huomenna yhdeksään asti koulua. Onneksi sentään laulamisen parissa ( : 

2 kommenttia:

  1. voi kauhee! kannattaa olla ylpeä tuosta suoristuksesta!! pitäis itekki alkaa enemmän juokseen mut se sit aina jää:sss

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ha, kiits. Kyllä tuota tapahtuu mullekin. Alku menee hyvin, mutta jos tulee yksikin sadepäivä, niin sitten se juoksu jää moneksikin viikoksi /: Motivaatiota on aika vaikea pitää yllä, mutta itselläni toimii jos etsin jostain jonkun kunto-ohjelman, ja teen sen mukaan. Lisäksi oon alkanut lukeen urheilublogeja.

      Poista