lauantai 23. toukokuuta 2015

Meikä on nyt amatinainen!

Iiiäääaaskskdfsiijgj!!! 
Tuntemukseni sisälläni ovat nyt jotakuinkin tuommoiset. 
Kahden vuoden konservatorio-taival päättyi eilen. 
Uskomattomat fiilikset.
En voi vieläkään niellä ajatusta, että mulla on nyt ammatti ja se ammatti on muusikko! 
Meitsi on klassinen pianisti!

Jotenki tää kaks vuotta on ollut niin nopeeta ohi, tuntuu, että koulu ei ole vielä edes kunnolla alkanut kun se jo päättyy. 
Mua niin harmittaa, että ekan vuoden elin jossain omassa kuplassa enkä tutustunut paljoa kehenkään, nyt vikalla vuodella vasta vähän. Kaikki loppui jotenkin kesken. 


Mitäs kaikkea tähän kahteen vuoteen on sitten mahtunut...
No ainakin ekalla vuodella pianosta D-kurssitutkinto,
tokalla vuodella opinnäytekonsertti
lukuisia konsertteja ja keikkoja,
huippuja tyyppejä,
mahtavia, ihania, mukavia, osaavia opettajia kaikki!
rumpujen soittoa,
 stressiä ja vitutusta,
eikiinnostasoittaa, oonniinpaska -fiiliksiä,
onnistumisia ja aiehkämäoonkinhyvä -fiiliksiä,
ja paljon muuta.

Eilen tosiaan oli päättökonsertti, jossa saatiin todistukset ja stipendit. Konsertin jälkeen kaikki valmistuvat pääsi syömään Wanhaan lyhtyyn, joka oli tosi tunnelmallinen ravintola. 
Alkuun savuporo-kanttarellikeitto,
pääruoaksi joko possua tai kuten minä otin, lohta valkoviinikastikkeessa,
jälkiruoaksi jäätelöä kuumassa kinuskikastikkeessa ja kahvia.
Lisäksi vielä joko puna- tai valkoviiniä tai olutta.
Ja kaikki tämä ihan ilmaseksi! 
Reilu pari tuntia me siellä istuttiin. 
Sen jälkeen yläkertaan vielä muutamien tyyppien kanssa oluelle.
Oli kyl kiva ilta. 
Eikä ollenkaan haikea. Kunnolla ei tarvinnut märistä ollenkaan :D


Mun todistus oli aika tylsä. Toi yks kakkonen säveltapailu C:stä pomppaa vähä silmille.

Mut mitäs nyt?
Mä oon hakenut kahteen kouluun, Kokkolan ja Tampereen amk:iin musiikkipedagogiksi. 
Kokkola on nyt etusijalla, koska meillä on kuitenkin täällä Samulin kanssa yhteinen koti, ja hän on vielä ainakin puolitoista vuotta konsalla. Yksin en halua lähteä uudelle paikkakunnalle. 
Saa nähdä pääsenkö mihinkään. Pitäis vielä koittaa jaksaa skarpata ja treenata hullun lailla samoja kappaleita, joita on soittanut melkeen koko vuoden.  Kiinnostus ei ole kovin korkealla tällä hetkellä. Haluaisin vain lomailla kaiken tämän uurastuksen jälkeen. 

En ehkä harmistu kauheasti, jos en pääse nyt kouluun. Muutan varmasti syksyllä kuitenkin takaisin tänne Kokkolaan, ja koitan saada täältä töitä. Ensi keväänä haen sitten jotain muuta kuin musiikkia. Todennäköisesti ehkä luokanopettajaksi. En tiedä mitä mun musiikkiuralle sitten tapahtuu, se varmaan kuolee. Tuskin saan pidettyä harjoitteluintoa päällä, kun ei ole kunnon soitinta, eikä ulkopuolista "pakotetta" kuten opettajaa tai keikkoja.
Ainahan ois vaihtoehto ryhtyä freelancer-muusikoksi, mutta en oikee tiedä onko musta yrittäjäksi :D 

En mä oikeen nyt tiedä mitä vielä kertoisin, kysykää jos on kysyttävää!

12 kommenttia:

  1. Oi että! Paljon onnee sulle :) Muusikko ois todella kiva ammatti. Soitin pianoa joskus 9 vuotta, mutta se jäi sitten kokonaan lukioon tullessani. Ihanaa, että saat tehdä ammatiksesi mistä tykkäät! Ja sulla on ihana blogi :)
    • Life à la Annika •

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Muusikko on kiva, mutta outo ja haastava ammatti, töitä joutuu tekemään paaljon menestyäkseen. Itseäni ehkä enemmän kiinnostaa musiikinopettajan tai soitonopettajan ammatti, johon pyrinkin nyt. Mutta musiikin kanssa haluaisin jokatapauksessa olla tekemisissä tulevaisuudessakin :)
      Kiitos kommentistasi, piristi mieltäni entisestään :')

      Poista
  2. Paljon onnea valmistumisesta meiltä kummaltakin, taas yksi uusi saavutus takana ja paljon uusia mahdollisuuksia edessäpäin! :)) Pidetään kovasti peukkuja jatko-opintojen suhteen, eiköhän se oikea tie löydy ennemmin tai myöhemmin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiiitos paljon! Toivottavasti, ja niin ettei tarvi montaa kymmentä vuotta elämästään sitä tietä etsiä = D

      Poista
  3. Onnea onnea!! :) Kuulostaa niin hienolta olla klassinen pianisti! :DDD Eihän se välivuosi kyllä paha olis. Melkee tekis hyvääki varmaan :) Ihtiä ainaki meinaa tympiä tää opiskelu ku lukiosta suoraan ammattikorkeaan jossa se opiskelu ei ihan helppoo oo... Kamalasti hommia. Olis varmaan jaksanu paremmin jos ois pitäny välivuoden mutten malttanu. XD Toisaalta en kyllä vaihtais poiskaan tätä kulunutta vuotta, oon ilonen et jatkoin opiskelua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack så mycket! Välivuosi on varmasti ihan hyvä vaihtoehto, kunhan saa töitä, eikä tarvi tylsistyä kotona koko vuotta :D Mua kyllä kuumottaa kans, mitenhän sitä oikeen osaa opiskella ahkerasti, jos amkiin pääsee. Tuolla konservatoriolla nimittäin ei mulla edes ollut paljon koulua / vaativia aineita. Ja riitääkö aika mihinkään muuhun esim, liikkumiseen : O

      Poista
    2. Sehä siinä on ku haluais harrastaa vaikka ja mitä... Tuntuu ihan mahottomalta ehtiä koulun lisäksi näkeen kaikkia kavereita, liikkua, kirjottaa ja kuvata blogiin, panostaa parisuhteeseen ja haluaisin tuijottaa sarjojakin ja alkaa piirtää useammin ja lukea kirjoja...! Mutta ei :( Ja tulee niin usein kaikenmailman menoja ja kissanristiäisiäkin. Kivaa tää aikuisuus!

      Poista
    3. Niimpä niiin.... Ja sitten vielä pyritään lyhentämään opiskeluaikaa, että valmistuis entistä nopeammin. Joopajoo, eläppä siinä sitten pelkälle koululle :((

      Poista