perjantai 29. joulukuuta 2017

Mun ensimmäinen tatuointi

Näin tämän kuvan ekan kerran muutama vuosi sitten we heart itissä. Silloin jo pysähdyin katsomaan kuvaa ja miettein että tuosta tulee vielä joskus mun tatuointi. Silloin en olisi ollut valmis tatskaa ottamaan, mutta nyt tänä syksynä siihen rohkaistuin. Varsinkin kun kuvalla on merkitys. Musiikki on mun elämä, siitä opiskelen itselleni ammattia ja se on vaan maailman paras asia. Kuva on esteettisesti kaunis ja siihen on saatu yhdistettyä molemmat nuottiavaimet, jotka ovat pianistille erittäin tutut. 

Ehkä joskus loppukesästä aloin miettimään, että tatuointi olisi kyllä aika kiva. Olin jo pidemmän aikaa katsonut tatuoituja naisia sillä silmällä. Siis sillä silmällä, että kylläpäs vaan näyttää kivalta! 
Siinäpä sitten yksi syksyinen aamu pistin kaverille snäppiä, että millon lähetään ottaan tatskat. Ja kaveri oli heti messissä. 
Joulukuun 9.päivä käveltiin Kokkolassa Studio Laura Koskelle walk-iniin ja päästiinkin päivän viimeisinä asiakkaina tatuoitaviksi. Hui että se oli jännää! Kovin kipeää ei käynyt, mutta ei nyt kauhean kivaltakaan tuntunut. Tatuoija jutteli koko ajan niin ei tarvinnut keskittyä vain siihen tuntemukseen kun neulaa liikutettiin iholla. Ja tästä tatuoinnista tuli täydellinen <3 Se on niin paljon kauniimpi kuin osasinkaan kuvitella!

 Siinä se nyt on ja siinä se pysyy.

Tatuointi on parantunut tosi hyvin ja nopeasti. Parin päivän päästä otin pois ihoteipin, joka suojasi tatuointia, pesin ja rasvailin sitä Bepanthenilla ahkerasti. 5-6 päivää olin liikkumatta mutta sitten jo aloin käymään salilla ja hiihtämässä. Noin pariin viikkoon ei siitä ole enää lähtenyt mustia haituvia eikä väriäkään ole tarttunut lakanoihin. Jouluaattona uskaltauduin jo saunaankin. Ja ah, tykkään tästä niin paljon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti